2.vaiheessa?

Kiitos pitkästä vapaasta, jonka sain joulun ajalle <3 On
tullut oltua vain, vaikka vähän on ähky vaivannut ja raittiin
ilman puute. Saamattomuus ja utuinen olo. Mutta hyvää se on tehnyt.

Tänään vietimme pari tuntisen pienen pakkasen ja pienesti julman
tuulen parissa. Osa kävi saunan lämmössä talven höyrytessä
ovi aukon liepeillä. Minä en ollut valmis riisuuntumaan, vaikka
uskon että hirmu hyvää se olisi tehnyt. Joulupaketissa sain
kaipaamaani lämpöä (niistä myöhemmin jotain), joten en halunnut
niistä erota hetkeksikään.

Elämääkin tässä välillä olen pohtinut. Sitä, että kuinka "hyvä
ihminen" oikein olenkaan. Sitä toivon kovasti olevani, mutta
sisälläni pulpahtelevat kielteiset asenteet saavat minut
kyseenalaistamaan itseäni. Tietysti ensimmäisenä soimaan itseäni
siitä, että annan katseeni joskus mennä suppuun ja ärsyynnyn
pienistä. Mutta pohdiskelussa ystävän kanssa, jäin pohtimaan
myös toista vaihtoehtoa. Sitä, että onko se nyt niin "pahaa".
Ehkä se onkin elämään kuuluvaa.

Onko se omien rajojen hakemista, itseensä tutustumista. Sitä,
että jos on kaikelle syli avoinna, pyllistääkö sitten itselle.
Onko se itsensä hyväksymistä, sitä että en minä ole aina niin
"hyvä". Joskus haluan välttää seuraa, vetäytyä enkä jaksa avata
syliä. Enkä jaksa aina ymmärtääkään. Niin sitä se ehkä myös on.

Ehkä tämä on hyväksyntää, että oma kasvuni on kenties vielä
sen verran kesken, etten yllä siihen "syli aina avoinna"
visioon, jonka olen jonnekin piirtänyt. En yllä siihen
että ovet ovat aina avoinna. En yllä ainakaan nyt -
jos yllän koskaan. Voihan se olla, että oma tila
muodostuu yhä tärkeämmäksi, ja tarvitsen enemmän
itsekseni oloa.

Ehkäpä osa minusta on henkisen kasvun 2. vaiheessa. Ainakin
siihen liittyvät sanat tuntuvat tutuilta. Varsinkin tuo itseni
suojaaminen, oma aika ja rauha. Osa minusta ehkä vasta ykkösessä,
osa jo kolmosessa :) Mutta asiat menevät eteenpäin koko ajan.

"Huono" ihminenkin voi olla "hyvä" ihminen. Kunhan muistaa,
että ei siinä matkallaan tallaa muita. Elämä nostattaa monenlaisia
tuntemuksia, omassa kasvussa tapahtuu muutoksia, omia asenteita
joutuu tarkastelemaan, ärsytyksen aiheita pulpahtelee silmien
eteen, joskus rajoja pitää tiukentaa, joskus höllentää.

Silti tavoite on olla paras versio itsestäni.

Rauhaa loppuvuoteen <3

6 kommenttia

  1. Jos on itselleen rehellinen,sen pitäisi riittää.Rehellisesti syli avoinna, tai sitten ei. Muille"huonona"ihmisenäkin voit olla itsellesi hyvä..? Ja ollessasi rehellisesti hyvä, olet sitä aidosti.Onko meistä kukaan vain hyvä ihminen? En usko. Menisi eläminen melko siirappiseksikin? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, yhdyn sanoihisi :) Itsellä tämä on ollut pohdintaa sen suhteen, että minun pitäisi pystyä muuttamaan itseäni niin etten ärsyynny, ikinä :D Mutta nekin jotain kertoo, ne ärsytykset ja voin oppia jotain. Ja tosiaan, eihän elämä voi olla pelkkää siirappia :)

      Poista
  2. Tänään tuli lähdettyä myös jo lenkille ja salille,kun kotona ei saanut mitään aikaiseksi.Jääkaappi vain veti puoleensa.Aurinko jo näyttäytyi lenkkireissulla ja se toi piristystä jo kovasti itselle!Kohti aurinkoisia aikoja tässä mennään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. IHanaa, aurinkoa kohti :) Nyt tarttee tankata raitista ilmaa parin päivän löhöilyn takia :)

      Poista
  3. Mielenkiintoinen ja osuva pohdinta! Jälleen kerran :)

    Mun mielestä "hyvä ihminen" on myös _ihminen. Ja persoona, jolla on omat piirteet ja temperamentti. Ei johonkin reagoinnissa ole mielestäni mitään pahaa, vaan niinhän se pitää ollakin. Itseään pitää tottakai kehittää, mutta vierastan ajatusmallia jossa kaikki kielteiseksi mielletyt tunteet tai tuntemukset pitäisi jotenkin tappaa. Mielisairaudet jne on tottakai asia erikseen, mutta noin muuten näkisin kaikki tunteet luonnollisiksi, että niitä kaikkia tarvitaan johonkin. Välillä jotain enemmän kuin muita, ja toisinpäin. Mun mielestä hyvä ihminen voi ehdottomasti olla juuri omana itsenään, tunnekirjoineen päivineen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naulan kantaan, niin hyvin sanoit :) Eipä tuohon mitään lisäämään. Kuin että kiitos, vaikka armon tiellä postauksen kanssa pyrinkin olemaan, niin pienoisesti olemassa täydellisyyden tavoittelija sai tästä huojennusta :)

      Poista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)