Taltuttajat

Minä tykkään käyttää erilaisia mielikuvia. 
Varsinkin mielenhallinnan apuna.
Joskus, kun minusta tuntuu, etten riitä ja
repeä joka paikkaan, minä kuvittelen kasvoilleni
happimaskin, jonka kautta tasaan hengitystä.

Joskus, kun jonkun asian luovuttaminen tekee
tiukkaa, minä kuskaan "asian" mielikuvissa
viltin mutkassa veneen kyytiin ja työnnän
vesille, katsoen kuinka virrat ottavat sen
haltuunsa. Tai vaihtoehtoisesti kuskaan
sen viltin mutkassa korkealle kukkulalle,
josta luovutan sen nousevan auringon huomaan.
(Vene-mielikuvaa käytän myös sellaisissa tilanteissa,
joissa koen jonkin asian vaikuttavan minuun liian
voimakkaasti. Tällöin kuvittelen tuulen vievän
venettä yhä vain kauemmas, lopulta muuttuen pikku
pisteeksi ja häviten näkyvistä.)
Vasta bongasin mielikuvan, jossa kuvitellaan silmien
eteen iso STOP-merkki silloin kun ajatukset lähtevät
väärille urille, negatiiviseen ryöpyttelyyn. Tai
vaihtoehtoisesti ne voisi heittää virtaavan joen
mukaan ja antaa mennä menojaan.(Nämä taisi jäädä mieleeni
kirjasta Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen.)

Olen sitä mieltä, että mieltään voi taltuttaa,
rauhoittaa. Sen ei tarvitse antaa valtoimenaan
hillua. Ainakaan aina. Eihän se toki aina helppoa
ole, mutta olen huomannut, että sitäkin taitoa
voi kehittää. Olenkin pyrkinyt nykyään panostamaan
niihin keinoihin, millä on suotuisat vaikutukset
Itsepäiseen Mieleeni. Niitä ovat mm. rauhoittavan
musiikin kuuntelu, kävelylle lähteminen (liian 
harvoin siltikin), saunassa makoileminen, suihkussa
läträäminen, jolloin kuvittelen veden valuttavan minusta
jonninjoutavaa ja kuluttavaa pois, teekupponen, kynttilät
olipa sitten valoisaa tai pimeää, kirjoittaminen, hengittely
joko rauhalliseen tahtiin tai puhaltaen ulos kunnon
puuskauksia, selkeä kirja joka muistuttaa hiljentymään.
Ja tietysti toisen lähellä oleminen, hiljaa köllöttely.

13 kommenttia

  1. Vitsi, tämmöset mielikuvatjutut ja -harjoitukset tekis mulleki hyvää!

    VastaaPoista
  2. Hienoja oivalluksia. Tuollaiset mielikuvat ovat todella tehokkaita, kun vain oppii niitä käyttämään oikealla hetkellä. Vaikeinta on tehdä mielikuvista automaatio. ;)

    VastaaPoista
  3. Mä olen huomannut myös, että mielen voi rauhoittaa! En ehkä tee sitä mielikuvilla, mutta puhun itselleni rauhallisella äänellä, rauhoitan itseni ja laitan asiat perpektiiviin! OOnneksi olen oppinut tämän taidon, sillä helpottaa omaa oloa huomattavasti!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itselleen puhuminen on muuten hyväksi koettu <3 Ja tosiaan, on ihana kun on oppia taltuttamista - nuorempana en edes tajunnut että sekin voi onnistua.

      Poista
  4. Hei, eka kertaa törmään johonkin, jolla on sama "harrastus" kuin minulla! Mahtavaa!

    VastaaPoista
  5. Mielenhallintaa on täälläkin jo pitkään harjoiteltu. Huomaan, että parin viime vuoden aikana on otettu edistysaskelia. Mutta olisihan se hienoa pystyä täyteen mielen ja ajatusten hallintaan - että ei antaisi ajatusten viedä väärille poluille ja aiheuttaa turhaa stressiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Onnistuukohan jollakin sellainen täysi hallinta :)

      Poista
  6. Kävin kipuryhmässä ja siellä meille opetettiin tälläisia keinoja. Auttaa, vaikka ensin suhtauduin saanko vaan uuden reseptin kiitos - asenteella :D Apua on tullut siihenkin kun tuntee paniikkikohtauksen nousevan, maadoitun kunnolla jaloillani maahan ja puhaltelen tasaisesti syvään hyvää sisään ja huonoa ulos. Käytän myös sellaista, että kipu on väri ja se osa kehoa mikä on kivuton on toisen värinen. Sitten se hyvä väri syö sen huonon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä tuo väri-mielikuva! Ja maadoittuminen <3

      Poista
  7. Ajattelin huomenna kasvattaa mielen lihaksiani. Jos huolehtii kehostaan, niin täytyy pitää huolta mielestään :) Elämä muuttuu, vuodenajat muuttuvat ja me muutumme.

    VastaaPoista
  8. Kiva teksti Katja, ja kiitos harjoitus vinkeistä! Jännittävät tilanteet on asia erikseen, mutta näitänhän voisi siihenkin kokeilla. Mieli ei jännitä mutta kroppa sitäkin enemmän :) Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua Katja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tosiaan, minä olen kova jännittämään ja kehokin kun reagoi vahvasti niin siinä siitä on haastetta keskittyä mielikuviin :D Ihanaa viikonloppua sinullekin JoJo <3

      Poista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)