Henkäyksiä

Viime aikoina minusta ei ole tullut ulos mitään kovin pitkää, vuolasta tekstiä. Sisäistä olotilaa on jäsentänyt lyhyemmät postaukset Instagramin puolella - joskin melko tiheään - tai runot. Ne on sellaisia pieniä henkäyksiä, joissa aina yksi pieni palikka kerrallaan asettuu johonkin uomaansa. Osa kukkamerestä tupsahtaneet, osa tunteiden valtamerestä kuohuneet.

Olen kuulostellut kehoa, ja kuinka rauhoittaa elimistön sisäistä kuohua. Kävin taannoin osteopaattisessa hoidossa, mitä keho oli jo pitkään pyytänyt ja varsinkin lantion seutu huutanut. Sitä ennen useampana päivänä kehossa oli surujen virtoja liikkeellä. Hoidon jälkeen olo oli ryhdikkäämpi ja keveämpi. Seuraavana päivänä taas valtava kuohu ja levottomuus sisällä. Fyysisessä olotilassa yökkäämisen ja ruokahaluttomuuden tunne, rintarangan alueella tulossa ulos vihaa, pettymystä ja surun tunnetta. Pohdin sanoja, "olenko nyt valmis, olenko valmis päästämään taas yhdestä elämän kappaleesta irti".
Olen laittanut aikomuksen liikkeelle - että uskaltaisin päästää irti siitä, mikä ei enää palvele minua ja uskaltaisin ottaa vastaan uutta. Tällaiselle herkkähipiäiselle se näyttää tuovan mukanaan monenlaisia tunteita ja ajatuksia, jotka esteiksikin voisivat muodostua. Joillekin se voisi olla enemmän "helppo nakki" ja "tulta päin", mutta minulla ei ihan niin rohkeat askeleet ole. Mutta askeleita on, se lienee tärkeintä. Ja seisoo paikallaan, jos se oikealta tuntuu.

Jotkut prosessit on hitaita, eivätkä onnistu halki-poikki-pinoon-tyylillä. Joskus joutuu vähän näppäilemään tetristä ja antamaan vähän enemmän aikaa asioille. Toisinaan vaikeinta matkalla on kärsivällisyys ja sen salliminen, että asiat tapahtuu oikeassa omassa ajassaan - ilman että niitä yrittää runnoa läpi.

Henkäyksiä - jos et muuta just nyt voi, niin henkäile. Henkäile vain. 


6 kommenttia

  1. Luin kirjoituksesi hyvin huolella ja monta kertaa.Sain valtavan ahaa-elämyksen tuosta kehon ulos työntämästä surusta ja vihasta jne.
    Itselläni huonoa oloa,ajatukset usein pyörimässä liian negatiivisessa kehässä ja epämääräistä ahdistusta rintarangan alueella,ja toden totta useita syitä psykosomaattisiin oireisiin selvittämättömistä asioista.
    Kiitos❤kun herätit minutkin tonkimaan sieltä sisuksista niitä pöydälle,jotta niitä pikkuhiljaa uskaltaisi pistää menemään ja vapautuisi sille hyvälle mielelle tilaa ja avautuisi lukkoon mennyt keho.
    Katsot sieltä niin lempeän iloisesti!😊Toivon sinulle kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Ihana kuulla, että sait ahaa-elämyksen ja sain vertaisen kokemuksen <3 :) Laitetaan yhdessä menemään turhuudet, mitä ei enää tarvita <3 Ihanaa loppuvuotta Mirjam-Matilda <3

      Poista
  2. Nenän kautta sisään ja suun kautta ulos, näin se on tehtävä!

    VastaaPoista
  3. Kaunis ja koskettava kirjoitus. Elämän ajatuksia kauniisti käärittynä sanoiksi. Kaunista uutta vuotta sinulle.

    VastaaPoista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)