Luovuttaminen


Usein se on niin, että kun pystyy luovuttamaan.
Oikeasti luovuttamaan joka solulla. Sydämellä.
Kun ei enää kulutakaan asiaan energiaa, ei
pyöritä asiaa ristiin rastiin päässä ja turhaudu,
niin silloin alkaa tapahtua.

Kun pystyy luovuttamaan, niin että tulee
levollinen olo ja jonnekin sisälle asettuu
tieto, että kaikki järjestyy, niin ovet aukeaa.

Kun huokaisee syvään ja päästää irti.

Silloin yleensä jotain liikahtaa eteenpäin.



Lähettänyt
Tunnisteet: , ,
loading..

8 kommenttia

  1. Annukka9. helmikuuta 2016 klo 9.51

    Se on just jämptisti noin. Aina ei kannata vaan sinnitellä ja jaksaa ja yrittää, vaan ymmärtää jossain kohtaa lopulta heivata. Sen olen itsekin kokenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja - Tässä ja Nyt9. helmikuuta 2016 klo 13.54

      Sitä aina hämmästyy, kun on valmis päästämään irti ja sitten jotain tapahtuukin :) Että muistaa taas, että ai niinhän se meneekin :)

      Poista
  2. Anonyymi9. helmikuuta 2016 klo 12.16

    Yep! Irti päästäminen on välillä vaan tosi haastellista ja vaatii kovaa duunii! Onneksi se on kuitenkin mahdollista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja - Tässä ja Nyt9. helmikuuta 2016 klo 13.55

      Niin on. Usein se vaatii sitä omavoimailua yms, mutta sitten tulee se hengittämisen hetki ja antaa mennä <3

      Poista
  3. Jenna / Classy & Cozy9. helmikuuta 2016 klo 20.09

    Irti päästäminen on välillä niin vaikeaa mutta joskus ainoa keino korjautua. ❤️

    VastaaPoista
  4. Jani / Kaikki Paketissa10. helmikuuta 2016 klo 16.11

    Juuri noin. Luovuttaminen ei onneksi tarkoita, että kaikki ovet menisivät säppiin. Päin vastoin, on välillä luovuttava, jotta voi löytää tiensä uusien ovien taakse.

    VastaaPoista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)