Valoa kohti, valoa kohti

Seisoimme
Kuilun reunalla
Käsi kädessä
Yhdessä vavisten

Minua pelotti
Niin järjettömän paljon
Että pahaa teki

Katsoin sinua
Kysyäkseni 
Miten selviämme

Puristit kättäni tiukemmin
Ja silmistäsi sen näin
Rohkeuden
Päättäväisyyden

Tiesin
Se riittää nyt
Että toinen meistä uskoo
(Juuri nyt, joulun alla, en olisi missään niin mielellään kuin tämän lumimaiseman keskellä. Mutta kun tästä kuljetaan läpi, minä niin toivon lämpöön ja aurinkoon pääsyä. Toki, nythän valon puolelle jo käännytään. Mutta ehkäpä vieläkin lähempänä valoa haluaisin käydä, ennen kesää.)


6 kommenttia

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)