Näytetään tekstit, joissa on tunniste millainen minä olen. Näytä kaikki tekstit

Kaikki mitä minussa on

Minulla taitaa olla jonkin asteen identiteetti-kriisi meneillään. Sellainen syväluotsinen Kuka ja millainen minä oikein olen?

Minussa on osia, joista voin olla tyytyväinen. Osia, jotka näkyvät ulospäin. Osia mitä paljolti olen. Mutta sitten on osia, joita en haluaisi näyttää, joista en haluaisi puhua, jotka haluaisin pyyhkäistä pois. 

Minussa on vahva halu olla hyvä ihminen. Kiltti ja sopeutuva. Sen parissa olen hyvin pitkälle elämää kulkenut. Ja en pidä sitä vain huonona asiana - maailma tarvitsee kilteyttä ja tietyltä osin sopeutumistakin. Mutta sille on varjopuolensa. Minun on ollut hankala hyväksyä sitä "ei niin kilttiä puolta". Sitä joka on käyttänyt huonosti, ollut jollekin ilkeä, loukannut toista, ollut itsekäs ja monia muita asioita. Tässä kriisissäni olen harmitellut tökeröitä, menneitä tekojani ja käytöstäni - aikuisuudessa, mutta myös lapsuuden ja nuoruuden kypsymisvaiheissa.

Pari päivää sitten kuulin vertaiskuvan, jota olen makustellut hartaasti - ihmisen elämä on kuin maa. Maasta kasvaa ihania kukkia, ravinnekkaita kasveja, meitä ruokkivia maukkaita yksilöitä, mutta sieltä kasvaa myös turhuuksia, pilalle menneitä, rikkaruohoja ja kauneuden valtaavia kurittomuuksia.
Niin, minussakin on se kukkanen, se mitä haluan ollakin. Mutta minussa on myös sitä rosoista, raastavaa ja tyytymätöntä. Minussa on niitä haittakasveja mitä en haluaisi olevan. Mutta niin se vain on, niilläkin on paikkansa. Eikä se tarkoita, että ne pitäisi päästää valtaan tai että ne olisivat aina valtaamassa tilaa, mutta joskus ne vain nostavat päätään. Ne yrittävät nousta ja nujertaa kauniisti kukoistavat kukat.

Mutta valtataisteluista huolimatta meidän on yhä uudelleen ja uudelleen ojennettava kaunis vartemme, annettava kauneuden näkyä ja jätettävä kurittomat rikkaruohot varjoomme. (Edit: Tai oltava se kuriton rikkakasvi koko komeudessa.) Edellisen postauksen teemalla siis eteenpäin, hyvää ja kaunista - sinussa ja minussa.

Ps. Yksi rikkaruohoni on nyt se, etten ole saanut arvottua vielä ekodödöä, mutta pian sen teen...