Kuka sua vakauttaa

Luin ja täyttelin Maaret Kallion Mielen työkirjaa, ja siellä tuli vastaan osio siitä, kuinka vaikeuden hetkillä tärkeää, että on vastalääkettä olemassa - vakauttavia ihmisiä, eheyttäviä asioita ja tapahtumia, fiiliksiä ja kokemuksia. Jäin miettimään ihmisiä.

Saan olla kiitollinen, että minulla on vierellä ihmisiä, joiden seurassa kompassini rauhoittuu, vakaudun. (Silloinkin, kun elämässä ei ole isompia myrskyjä.) On tärkeää, että on seuraa missä saa maadoittaa itseään. Jos kaikki ympärillä on epävakaata, kuinka löytää oman tasapainon ja saa pidettyä sitä yllä?

Pohdin millaisissa ihmissuhteissa voin hyvin, mikä tasaa minua? Aitous, sydämellisyys. Kannustavuus, positiivishenkisyys. Samanhenkisyys (halu kehittyä ihmisenä, ajatusten suuntaaminen siihen mitä sydän halajaa jne...), puhuminen. Vastavuoroisuus ja luotettavuus. Tasaamista on yhteiset kävelylenkit, saunominen, syöminen, sohvalla istuminen, elokuvissa käyminen - oikeastaan kaikki yhteinen tekeminen.
Eihän elämä ja ihmissuhteet toki pelkästään höttöpumpulia voi olla. Tarvitsenhan minä peilejä joista voin oppia jotain itsestäni, toisinaan raadollista rehellisyyttä, joskus ristiriitoja ja niiden setvimistä. Mutta on olemassa myös turvallisuuden tunnetta horjuttavia ihmissuhteita. Ihmissuhteita, joissa tahallaan horjutellaan, käytetään henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ollaan jatkuvasti epäluotettavia ja hylkääviä. Joskus ihmissuhde voi olla liian epävakaa, jos haluaa saavuttaa oman vakauden. Toisinaan on tarpeen tutkailla ihmissuhteita tästä näkökulmasta - onko tosiaan itsellä tarpeen vielä kehittyä ja "mennä itseen", tsempata ja ymmärtää vai onko horjuttava asia itseni ulkopuolella. Tähän suosittelen luettavaksi tämän Anna Taipaleen kirjoituksen. Kuunnellaan sydäntä, mikä meitä tasapainottaa <3
Ihmisten lisäksi vakauttamista voi tehdä niin monella tapaa. Tänään vakautan itseäni levolla, musiikilla, kuopuksen halimisella ja elokuvalla. Kirjoitan myös ehkä tekstiviestin, johon tarve purkaa päänsisäistä vyyhtiä - puhuisin, jos kähisevä ääni jaksaisi.

Vakauttavaa viikonloppua Sinulle <3






8 kommenttia

  1. Välillä onkin hyvä vakauttaa itsensä yksin ja välillä siihen tarvitaan sitä toista. Tänään minä vakautin itseni lasteni kanssa ja nyt illalla vielä miehen kainalossa köllöttäen ja masterchef ohjelmaa katsellen. Ei siihen aina niin paljon tarvita :)
    Leppoisaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus! Mukavaa viikonloppua

    VastaaPoista
  3. Ystävä, se voimaannuttava ja eheyttävä energia, on sydämenasia. <3
    Henkinen kasvu ei kai lopu koskaan, mutta tiettyjä etappeja siinä kyllä saavuttaa ja niistä on hyvä pitää kiinni.
    Kun seuraavan kerran katsot peiliin, hymyile, se olet sinä, oman elämäsi sankari! <3

    Lempeää viikonvaihdetta sinulle!

    VastaaPoista
  4. Ihmissuhteet ovat kyllä kaikki kaikessa, eikä ihminen olisi ihminen ilman toista ihmistä. On upeaa, että on energisoivia ihmisiä ja myös näitä vakauttajia. Täällä haluan aina kuulla sen pahimmankin totuuden ja onneksi näitä avoimen rehtejä ihmisiä on lähipiirissä, jotka sanovat, mutta eivät loukkaa.

    Mukavaa sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin juuri, asioista voi kertoa siten, ettei loukkaus ole aikomuksena <3 Ja ihminen tarvitsee toistaan <3

      Lempeää sunnuntaita.

      Poista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)