Jos olisinkin Olivia (+muistutus arvonnasta)

Lapsena, ala-asteella minä toivoin, että nimeni olisi Elina ja minusta tulisi lentoemo. Jossain kohtaa vaihtoehdoksi ammatille nousi suvun ensimmäinen rekkanainen. Mutta kaukana ne oli oikeasta visiosta sitten loppujen lopuksi. Lentoemona olisi kiva olla matkustelun vuoksi, mutta matkapahoinvoinnista kärsivänä työstä ei taitaisi tulla mitään. En myöskään istuisi samaa rutiinia toistavaan hommaan. Kaiken lisäksi alkaisin kärsiä varmasti ahtaanpaikan-kammosta. Ellen olisi niissä luksus-luokissa - eikö siellä ole tilaa reilummin? Rekkanaisen touhu olisi liian fyysistä ja liian yksinäistä. Nukahtaisin rattiin, tulisin hulluksi tuhansissa kilometrissä. Elinakaan en enää haluaisi olla, vaikka kaunis nimi se onkin. Katja on ihan hyvä. Vaikka olen aina kokenutkin sen tylsäksi nimeksi, kun siitä ei saanut hyviä lempinimiä muodostettua.
Mutta jos nyt hiukan leikittelisin ajatuksella, että kuka minä olisin, kenenlaista elämää haluaisin kokeilla? Niin sanoisin, että olisin Olivia, jolla olisi upeat kiharat kutrit ja linjakas vartalo. Jotain sellaista espanjalaista verta olisi havaittavissa. Pukeutuisin naisellisen tyylikkäästi, ehkä hieman taiteelliseen tyyliin. Eläisin rikasta sosiaalista elämää ja nauttisin taiteesta. Itse asiassa minä eläisin taiteella - minä kirjoittaisin missä ikinä kulkisin, kotona omassa studiossa minä maalaisin musiikin tahtiin käyttäen koko kehoa välineenä. Minä pitäisin kursseja, missä rohkaisisin ihmisiä löytämään oman äänensä, oman jälkensä. Matkustaisin paljon, istuisin katukahviloissa nauttien omasta seurasta - vastapainona vilkkaalle sosiaaliselle elämälle. Koti olisi minun rauhan tyyssija - minulle mutta myös rakkaille ihmisille. Siellä saisi olla juuri sitä mitä on. Siellä saisi olla ihan hiljaa. Tilaa ja syliä olisi tarjolla ystäville, heidän lapsilleen/perheilleen ja lähimmille sukulaisille. Olivialla ei näköjään olisi omia lapsia, mutta sopivan miehen löydyttyä kuvioon tulisi ehkäpä adoptiolapsi(a). 

Olivia taitanee olla "alter egoni", tai se osa minua johon kiteytyy tietynlainen vapauden kaipuu, energisyys, luovuus ja taide, matkakaipuu, toiveet suuresta sydämestä ja hylättyjen pelastamisesta. Mutta nyt minä olen kuitenkin Katja. Katja Annukka. Jonka mukana kulkee osa Oliviasta. Ja hyvä niin. Oliviana minulla ei olisi tätä omaa rakasta perhettä.

Ps. Ihanan Ilona Pietiläisen vuoden 2018 kalenterikirjan-arvonta käynnissä vielä tämän viikon täällä blogissa ja Instagramin puolella. 

21 kommenttia

  1. Hauska alter ego 😊 Enpäs ole koskaan miettinyt millainen oma alter egoni olisi. Varmaan paljon tylsempi kuin Olivia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Tai sitten alterego olisi jotain paljon enemmän kuin uskotkaan :)

      Poista
  2. Aloin ihan miettimään, että kuka minä olisin? Ehkä vaan pysyn Outi Katariinana :) Mukavaa torstaita sinulle Katja ❤️

    VastaaPoista
  3. Ihana <3 Nuorena haaveilin lentoemon ammatista, olisi vastannut ikuiseen levottomuuteen, mutta miinusta silmissä liikaa ja taisi pituudestakin silloin puuttua jonkin verran. Hmmm alter egoni olisi kenties vapaa kaikista pohdinnoista ja pidäkkeistä, se joka matkustaisi pitkin maailmaa.

    Ihanaa päivää Katja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Aaa, lentoemon hommassa on ollut tuollaisia kriteerejä :) Vapaa pidäkkeistä, juuri sitä minunkin Olivia on :)

      <3

      Poista
  4. Ihana ja inspiroiva teksti! Aloin heti miettiä, että kuka ja millainen on minun alter egoni - sellainen kyllä on, sen tiedän. Ehkä postaan tästä jossain vaiheessa :)

    VastaaPoista
  5. Ihana postaus!!! ❤️ Nytpä pitääkin oikein ajatuksella miettiä omaa alter egoaan :D Luulen, että se olisi aika lähellä sinun Oliviaa. Mutta toisaalta - omana itsenä on kyllä hyvä, enkä missään nimessä haluaisi luopua saavuttamistani asioista, lähinnä nimenomaan siitä perheestä ❤️ Jään pohtimaan tätä.

    Sen voin muuten paljastaa 12 vuoden kokemuksella, että lentoemännän hommassa ne rutiinit ovat vain tervetulleita, se työ kun ei muilta osin ole yhtenäkään päivänä samanlaista ;) Kaikki vaihtuu: työkaverit, kohteet, lentojen tyyppi (onko pitkä vai lyhyt, lomalento vai business-tyyppisempi), työajat... you name it, niin rutiinit auttavat pitämään homman koossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, en minäkään oikeasti tätä elämääni vaihtaisi pois <3 Mutta alteregoni voisi tuoda siihen jotain lisää <3

      :D Niin, emoilu on varmasti niin paljoa mitä en edes tiedä. Minä perustan rutiini/tylsyys-kuvion vain siihen nähtyyn - käytävällä edestakaisin liikkumisen kärryn kera :D

      Poista
  6. Kun kuvailit Oliviaa, niin kyllä mulle tuli ihan sellainen tunne, että oikeasti kuvailit itseäsi sellaisena kuin olet. Tai ainakin sellaisena minä sinut näen. Ja hauskaa, että sun toinen nimi on Annukka :).

    Kaunista viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti <3 Ehkä siinä Oliviassa on pienissä osissa myös unelmaani, sitä jota haluan itsessäni vahvistaa :)

      Ihanaa loppuviikkoa Annukka :)

      Poista
  7. Ihana löytää kanssasisar, jolla myös on after ego :D Onneksi kuitenkin ollaan me, koska olemme niin mahtavia, että jos olisimme Olivia tai min yliminä, niin haluttaisiin olla Katja ja Hilu ;)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  8. Upean seesteinen kuva sinusta. Olisi mielenkiintoista päästä kokeilemaan hetkeksi ihan toisenlaista elämää. Siinä varmasti oppisi ymmärtämään erilaisuutta ja saisi toisenlaisia näkökulmia asioihin. Ihana, että sinä olet sinä, Katja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Totta, monesti olen miettinyt, että olisi kiva olla jonkun toisen kengissä vaikkapa päivä - varsinkin heidän joiden käytöstä kummastelee. Ihana Kati, ihanaa viikonloppua <3

      Poista
  9. Upeat kuvat ja ihana postaus <3 Rupesin heti miettimään, millainen oma alter egoni voisi olla :)

    VastaaPoista
  10. Sinussa asuu sisäinen Olivia...se rittää!
    Nauti joka hetkestä ja päästä välillä pala Oliviaa valloilleen! Se kannattaa! :)
    Ihana postaus!

    VastaaPoista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)