Se mitä vastustat...

Tänään törmäsin tähän Keiju Vihreäsalon kirjoitukseen Hidasta elämää-sivustolla. Ja jotain liikahti. Viime kuukausina olen paininut muutaman oman piirteeni kanssa. Olen harmitellut, miettinyt, analysoinut, tsempannut, vihoitellut. Olen myös kuvauttanut niitä osia itsestäni. Luullut ehkä hyväksyvänikin, olevani lempeä. Mutta tuon jutun luettuani tajusin, että hitto! Minähän olen koko ajan inhonnut niitä asioita itsessäni ja halunnut, että ne vain pyyhkäistäisiin minusta pois. En minä ole hyväksynyt. Olen katsonut vain sivusilmällä.

Mutta tosiaan. "Ensimmäinen askeleeni lempeään rehellisyyteen oli myöntää itselleni, että olin ihminen, kokonainen ihminen, ja minulla oli myös sellaisia piirteitä ja tunteita, joista en ollut niin ylpeä. Jos halusin niitä muuttaa, olisi minun välttämätöntä olla niiden suhteen rehellinen. Nähdä itseni sellaisena kuin olin."
Ihan melkein naurattaa. Miten sen välillä unohtaakin. Että hyväksymällä asiat saavat mahdollisuuden liikahtaa johonkin. Että se mitä vastustat, se lisääntyy ja tulee aina vain lähemmäksi. Niin sitä joskus kulkee laput silmillä. 


"Lempeyttä tarvitaan siksi, että ilman itseen kohdistuvaa hellyyttä meidän on vaikea olla omissa silmissämmekään erehtyväinen, puutteellinen ja epätäydellinen. Haavoittuvainen. Ilman lempeyttä, emme pysty rehellisyyteen, emme myöntämään negatiivisia piirteitä itsessämme, joudumme kätkemään ne ensimmäisenä itseltämme. Kaikkein vähiten haluamme menettää oman arvomme omissa silmissämme. Siksi lempeyden täytyy olla osa rehellisyyttä, sen kumppani."


Lempeän katseen matka jatkuu <3

Ps. Hetki aikaa osallistua arvontaan. Ja alekoodi ihanaan aarrekauppaan. 


12 kommenttia

  1. Ihania kuvia ja toisaalta tärkeä tekstikin :) auringonlaskut on kyllä nyt olleet aika ihania!! mukavaa lauantaita sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, auringonlaskut on saanut haltioitumaan :) Kiitos <3 Ja ihanaa sunnuntaita <3

      Poista
  2. Olet oikealla tiellä, lempeyden ja hyväksymisen kultaisella polulla!
    Kun katsoo peiliin, saa rakastaa!!

    Ihanaa viikonlopua sinulle, sinä kaunis ihminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on <3

      Ihanaa sunnuntaita sinulle ainutlaatuinen :)

      Poista
  3. Miten vaikeaa se hyväksyminen onkaan! Niin vaikeaa, että sen välillä haluaa unohtaa, toimiikin toisin itseään vastaan. On tämä elämä opettelua! Lämmin ajatus luoksesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! <3 Opettelua, aina vaan :) Lempeyttä sinulle <3

      Poista
  4. Tässä elämän kaltoinkohteluksi päässeenä koulu on läpi käyty ja vihdoin ajattelen todellakin "päässeeni" enkä "joutuneeni" murjotuksi. En väitä, etteikö itse olisi tienviitoista huolimatta valinnut vääriä polkuja joskus, mutta loppupelissä hyväksyntä asioille on tuonut valoa ja ymmärrystä sille, että ne tiet oli käytävä jotta olisin nyt onnellinen. Ja terveys, se on hyväksyttävä mitä on jäljellä ja mitä ei. sitä kautta olen saanut ilon ja luvan olla sairaanakin onnellinen. Kirjoituksesi on täys kymppi ja plussa siihen vielä lisäksi.
    Hyväksyvää ja rohkaisevaa alkavaa viikkoa ja voimaa sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin minäkin ajattelen <3 JOitakin teitä en enää tahtoisi käydä läpi, mutta merkitys niillä on ollut. Ihana oivalluksia <3 Lempeyttä!

      Poista
  5. Arvokasta pohdintaa. Lempeää tiistaita <3

    VastaaPoista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)