Sydäntä kuunnellen

Maaret Kallio kirjoitti sydämen äänen kuuntelusta, tai siitä että aina sydäntään ei kannata kuunnella. "Jos sydäntään kuuntelee varauksetta, ajaa itsensä mielihyvän harhaan, jolloin onni on lyhytnäköistä ja muutoksen mahdollisuudet karkaavat kauemmaksi." Ymmärrän hyvin tuon sanoman. Jäin miettimään omaa suhdettani sydämen ääneen.
"Jos nimittäin kuuntelee vain sydäntään, se neuvoo todennäköisesti välttelemään hankalalta tuntuvia tilanteita." Minä koen oman sydämen tekevän muutakin. Se ottaa hihasta kiinni ja sanoo Uskallat kyllä. Se sanoo Et sinä nyt tästä mihinkään luista vaikka pelottaa. Se seisoo edessä ja pakottaa kääntymään takaisin. 
"Laiskotuksen valtaama mieli on vakuuttunut, ettei lenkille lähtö kannata, vaikka ihminen hyötyisi suuresti pinnistelyn tuloksista." Sydämeni sanoo Mene ulos ja liiku. Se ei kannusta jatkuvaan laiskotteluun, koska tietää ettei se ole sille hyväksi. Minä Itse päätän laiskotella. 
"Viisaat päätökset nimittäin vaativat vaikeuksien sietokykyä ja hitaampaa pohdintaa." Sydämeni pitää minua kiinni kädestä, kun kamppailen vaikeiden tunteiden kanssa ja kärsivällisyyteni natisee liitoksista. Se tietää, että vaikeuksista hioutuu timantti. Se on liittolainen, tukiainen. Se kertoo Tämäkin menee ajan kanssa ohi. 

Sydämeni sai minut tekemään jotain mikä nipristi vatsan pohjasta. Voimauttavan valokuvauksen tiimoilta ja avulla halusin kohdata pelkoani, vahvistaa omaa voimaani ja rohkeuttani. Ja löysin jotain voimauttavaa tuosta ihanasta, voimakkaasta ja viisaasta eläimestä, hevosesta. Se mitä sieluni on parin vuoden halajanut, aistinut, koki nyt haluamansa. Hevosen, nyt Doran, läsnäolon ja voiman. Tuossa ei voi olla kuin läsnä tässä ja nyt. Enpä olisi uskonut, että joskus halaan hevosta. Ennen en uskaltanut edes juurikaan koskettaa.  Luulenpa, että tämä ei jää tähän.

"Olennaisinta on taito käyttää sekä järjen että sydämen ääntä". Sydämeni tarvitsee kyllä toisinaan järjenkin ääntä taltuttajaksi. Ja minäkin - kun en minä aina malta sitä sydämen ääntäkään kuunnella. Ja sitten on vielä se Ego - se ei ole sydämen eikä kyllä järjenkään kaveri. Otapa siinä välillä selvää, kuka puhuu. 

(Sitaateissa olevat Maaret Kallion tekstistä <3)
#voimauttavavalokuvaus

12 kommenttia

  1. Mun sydämen ääni on samankaltainen ku sullaki. Kannustaa ja tukee kohtaamaan vaikeat ja pelottavat asiat ja tekemään muutoksia.

    VastaaPoista
  2. Hieno teksti. Ja sulla on viisas sydän ♥

    Mun sydän on vähän sellainen panikoivampi tapaus... Se menee usein piiloon ja sykkyrälle ja saa minut juoksemaan pakoon tilanteita. Sitä pitää varmaan vähän kouluttaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun toisinaan osaisi kuunnella vielä sitä viisasta sydäntä, tai totella :D
      Ihana panikoiva sydämesi <3 Se vaatii hiukan vielä kesytystä, turvaa :)

      Poista
  3. Mun sydän on sellainen, että välillä pitää ottaa järki mukaan päätöksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti hiukan muokata tekstiä tämän kommentin jälkeen - kyllä ehdottomasti minunkin sydän tarttee välillä järkeä pitämään kädestä kiinni :D

      Poista
  4. Sydämesi ääni voitti ainakin pelkosi ja sait uuden ystävän ja voiman!
    Hevosen luottamuksen.
    Upea teksti ja hurmaavat kuvat!
    Niin kaunis heppa! ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on <3 Kiitos ja minustakin heppa on niin upea <3

      Poista
  5. Ah, mä olen kuunnellut sydäntäni muutaman vuoden takaisin tapahtuman jälkeen enkä voisi olla onnellisempi päätöksestäni <3 <3

    VastaaPoista
  6. Hyvä teksti ja ihanat kuvat! :) Sä <3

    VastaaPoista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)