Näytetään tekstit, joissa on tunniste myrskyn. Näytä kaikki tekstit

Pidä kiinni lyhdystä ja tikut lähellä

Joulun pyhien aikaan luin pitkästä aikaa jännärin.
Tess Gerritsen on suosikkini, mutta nyt viihdyin
Patricia Cornwellin Pedon leima-kirjan parissa.
Poimin sieltä mukaan seuraavanlaisen sanailun:

"Sinä pystyt taltuttamaan myrskysi. Sinä pystyt
tekemään itsellesi sellaisen sään kuin haluat.
Sinä voi valita myrskyn tai auringonpaisteen.
Sinä voit kyyristyä piiloon tai kävellä selkä
suorana kaikkien nähden."
On helppoa syyttää omista myrskyistä muita. Odottaa,
että muut tyynnyttäisivät ne. Väittää, että jos muut eivät
seisoisi auringon edessä, paisteen voisi nähdä. Olla
vihoissa muille, kun itse on myrskyn silmässä, muiden
istuessa levollisesti lempeän tuulen syleilyssä. Olla
oikeutettu vihaamaan, koska muut eivät ymmärrä. Velloutua
katkeruudessa, koska muut voivat hymyillä.

Mutta kuinka paljon kaikki tuo auttaa. Voiko olla niin,
että silloin sitä sitoo itsensä yhä tiukemmin myrskyyn,
sen pyöritykseen. Tekee syvempää kuilua tyyneyden
ja myrskyisyyden välille. 
Yksin ei ihmisen hyvä olla. Mutta myrskyn laantumiseen
tärkeimmät avaimet ovat itsellä. Jos elämäntilanne on
toistuvasti raskas, myrskyä, myrskyn perään ja jos niistä
on saanut tarpeeksensa, niin mitä voisi tehdä toisin. Jos
elämää laittaa sen varaan, että joku muu tulee puhaltamaan
myrskyn pois, kuinka kauan joutuu odottamaan. Jos olosuhteita
ei voi muuttaa, niin voiko asenteille ja ajatuksille tehdä
jotain. Voiko olosuhteita tukea paremmiksi. Jos ajatuksien
raskaus väsyttää, onko mitään mahdollisuutta keventää niitä.
Lisätä kiitollisuutta, rakkauden ajatuksia - syytöksien sijaan.
Jos myrsky on kertakaikkisen liikaa eikä pienet jutut auta,
niin mitä se tarkoittaa. Mikä on se viimeisin keino, jolla
myrskyä saa ainakin hiukan laantumaan. Keino, joka on
eteenpäin suuntaava - ei pysäyttävä, menneisiin vievä. 
Minä uskon, että aina on mahdollisuus kevennykseen.
(Useat tosielämän tarinat kertovat, että suuriakin myrskyjä
on saatu laantumaan, vaikka se ei olisi näyttänyt mahdolliselta.)
Sellainen olotila on mahdollista, että matkapahoinvointi
lieventyy. Sellainen tila, että lyhdyssä pysyy jälleen valo,
joka ohjaa koko ajan kohti parempaa, tyyneyttä. Tai tuo
tyyneyttä siihen keinuttavaan hetkeen. Tyytyväisyyden
tunnetta.

Älä siis luovu lyhdystä, vaikka se sammuisi useamman kerran.
Jaksa sytyttää se uudelleen, ja anna ohjata valoon päin.