Pääni on ollut viimeisen parin viikon ajan täynnä parisuhde-draamaa. Kun ollaan yhdessä, ei olla yhdessä, ollaan yhdessä mutta hiljaa, ei olla yhdessä mutta janotaan toisia. Olen toisten iholla, kosketuksissa. Kun katseet kohtaa, iho vastaa ihoon. Näen kasvoja liikennevaloissa, mieli seikkailee siellä ja täällä, näen kasvoja kaupassa. Tunnen samoja tunteita, olen ihastuksissa ja suruissa.
Pääni elää läpi nopeatempoisia elvytyksiä, akuutteja kirurgisia leikkauksia. Kuolemaa ja selviytymistä. Luulen, että jos kykenisin kliinisiin juttuihin, niin tässä imussa osaisin varmasti tehdä sydänleikkauksen, takuulla myös operoida kasvaimen runtelemat aivot. Ihan varmasti...
Olen siinä tilassa, että päätän lopettaa - painaa nappia ja katkaista kierteen. Mutta jälleen huomaan, että olen antautunut. Olen koukussa.
Sen siitä saa, kun aikoo kurkata Viaplayssä Greyn anatomiasta vain sen ihan ensimmäisen jakson - ihan vain muistin virkitykseksi, että mistä kaikki sai alkunsa. Ja sitten se viekin mukanaan, usean tuotankokauden verran. Olen Derek ja Meredith koukussa. Tai oikeastaan jo pikku hiljaa luopumistyötä tekemässä. Kohta jäljellä enää näitä uusimpia jaksoja Ruudusta. Jotka eivät tunnu enää miltään, ei Derekin jälkeen.
Sen siitä saa, kun aikoo kurkata Viaplayssä Greyn anatomiasta vain sen ihan ensimmäisen jakson - ihan vain muistin virkitykseksi, että mistä kaikki sai alkunsa. Ja sitten se viekin mukanaan, usean tuotankokauden verran. Olen Derek ja Meredith koukussa. Tai oikeastaan jo pikku hiljaa luopumistyötä tekemässä. Kohta jäljellä enää näitä uusimpia jaksoja Ruudusta. Jotka eivät tunnu enää miltään, ei Derekin jälkeen.
Huono tai hyvä juttu, miten sen ottaa. Mulla viimesin koukuttaja oli Der Bestatter - The Undertaker, jota katoin Netflixistä. Sitä vaan hujahti siihen maailmaan ja huomas kolmessa päivässä kattoneensa kaikki tarjolla olevat 4 tuotantokautta.
VastaaPoistaNiin, onhan se ihanaa ja hyvääkin :) Vaan, kun tahtoo jäädä muut hommat tekemättä ja yöunet vähemmälle, eikä kehtaa perheen kaikkea aikaa käyttää ruutuun :D Tuo sarja ei olekaan minulle tuttu. Mutta niin sitä vaan hujahtaa :)
PoistaIhana ja hauska postaus! :)
VastaaPoistaHih :)
PoistaElämän loputon vuoristorata.
VastaaPoistaAnna elämänvoiman johdattaa oikealle polulle.
Voimia ja aurinkoa sinulle!
Kiitos <3 Vuoristorataa, sitä se on <3
PoistaKatsoin Netflix:stä kaikki Gilmoren tyttöjen jaksot ja niitä oli 7 tuotantokautta :)
VastaaPoistaOiii, Gilmoren tytöt on minun suosikki. Ei passaa mennä kurkkimaan :D
PoistaHeh, minulle kävi aivan samoin. Ihan vaan ajattelin kurkata, koska silloin kun se tuli telkkarista, en sarjaan lämmennyt. Nyt sitten lämpenenin ihan urakalla :D
PoistaMinä seurasin aikoinaan kaikki Greyn anatomian kaudet siihen saakka, kunnes Derek kuoli. Minusta sarja oli silloin vähän henkitoreissaan, joten päätin, että siihen kohtaan on hyvä lopettaa.
Rva Kepponen, Derekin kuolema oli kyllä pettymys. Se kyllä vei sarjasta pois jotain. :)
PoistaGreyn anatomiahan on hyvä sarja, sitä nyt voi katsella putkeen useamman kerran.
VastaaPoistaJa on muuten kauniita kuvia sanojen lisäksi, soljuvat niin kauniisti yksi yhteen :)
No on se, hyvä sarja :) Mutta ruudun ääressä jumittaminen ei niin mukavaa :D Kiitos Satu <3
PoistaOo, olin aikanaan ihan koukuttunut Greyn Anatomian ekaan ja tokaankin tuotantokauteen, mutta jostain syystä unohdin pitkäksi aikaa koko sarjan. Minulle taitaa parhaiten sopia sarjat, joista ei ole montaa tuotantokautta :)
VastaaPoistaMinä aikoinaan seurasin pari tuotantokautta Pakoa, mutta se jäi minulla sitten kesken :)
PoistaJuu tunnistan noita juttuja - ärsytyksiä ja nukkumaanmeno haasteita :D Nyt kyllästyin sarjaan ja ihkauudet jaksot on ihan pyllystä, Mer ihan yksin ja ihme muistelointia vaan :)
VastaaPoista