Hitaalla

Käyn todella hitaalla. Olotila vaihtelee tämän vuoden suhteen toiveekkaasta epätoivoiseen. Tiedän osan paikastani, osa minusta seilaa vailla päämäärää ja suuntaa, hiukan eksyksissä. Sallin sen, että kirjoittaminen on vähempänä. Tavutan runoja, tapailen sanoja hitaasti makustellen. Pidän katseen siinä, että kaikki löytää paikkansa, sanat, tapahtumat, ihmiset, kaikki. Mutta jotain pieniä hetkiä ajattelin silti päivistä rustailla.
* Kieli kiinni rautaan - mikä siinä onkin, että se vetää lapsia (minuakin aikoinaan) puoleensa. Mikä sen kiehtovuuden tekee. Hiukan naurattaa, kun poika kertoi luokkakaverista, joka oli tökännyt kielen liikennemerkki-pylvääseen, ja riuhtaissut irti, niin että veri tirskahti. Naurattaa siksi, että kokeiltava se on :)

* Tämä uusi kotimainen ohjelma, jossa naiset menee armeijaan. Minusta ei olisi armeijaan, en ikinä pystyisi seisomaan paikallani niin, että katse olisi jämptisti yläviistoon ja ilman vilkuiluja. Ei onnistu levottomille silmille.

* Miksei täältä kotiseutuni perukoilta voi liikkua junia. Koneita toki lentelee, mutta välillä toivon, että asuisin muuten parempien kulkuyhteyksien päässä. Että voisi ottaa pitkän viikonlopun vaikka Pariisissa.

* Pakkasessa kävelylenkki, kun on riittävästi vaatetta - ah, miten virkistävää, mutta samalla rentouttavaa.

* Julia Robertsin uusin leffa Wonder - voi nyyh miten oli kaunis ja koskettava elokuva. Piti pidätellä, etten ulvo. Kyyneleet valui enemmän kuin kerran, taisi huuhtoutua viime vuoden raskauttakin samalla. Suosittelen. Olisi hyvä näyttää koululaisillekin <3

* Pissatulehdus on ikävän tuntuinen juttu. Todella epämukava. Niin on myös usean päivän hedari. Se on sellaista, että hengitä ja silti huomaa jännitävänsä, pidättävänsä hengitystä. Onneksi on lempeitä käsiä, jotka auttavat. 

* Tämän vuoden ensimmäinen teko itseäni varten - tankotanssin sijaan ilmajoogaa. Tasapainolle ei tee nyt hyvää tsempata itseäni joka kerta tankotanssiin, kun kehon kanssa henkisiä hankaluuksia - menee ilo muuten mukavasta hommasta, Ilmajooga antaa enemmän armoa minulle. Tankotanssi jatkukoon myöhemmin - tai kotona, vaikka viime postauksen ei-lupauksissa kyllä totesin, etten aio kotona treenailla, olkoon mallin vuoksi tanko.

* Kampaaja-opiskelijoille taidan luovuttaa hiusteni siistimisen ja pitkän, pitkän välin jälkeen hiukan sävytystäkin.

* Leena Siitosen Lempeän elämän käsikirja säätäjille - ihana kirja.

* Kävin hieronnassa, joka oli enemmän kuin mekaaninen hieronta. Ja mikä ihana lisä, liukuimu"kuppaus". Sellainen imukuppi on hommattava kotiin.

* Kuopuksen jäkisturnauksessa muistin taas oman herkän mieleni (ikään kuin en muuten). Tarvitsisin hevoslaput silmiin ja tulpat korviin. Vaikka katsomon kannustukset olivatkin nyt pääsääntöisesti hyvä-henkisiä, niin kammoan sitä, kun vanhemmilla menee yli. Ymmärrän sen, että laji (kuin laji) nostattaa tunteita, kun innostuu, mutta sellainen suunsoitto ja "väkivalta-peliä"-höpötykset 8-vuotiaiden kohdalla sieppaa. Tai ylipäänsä se, että ei osata hillitä suuta ja tunteita - haukutaan ja haukutaan. Ja se vanhemman tylytys omaa pelaaja-lasta kohtaan, se saa minut voimaan pahoin. Kun poika/tyttö ei pelaakaan vanhemman odotuksien mukaan. Se on surullista. Ja joskus minun peli seuraaminen häiriíntyy, kun jään noihin jumiin.

* Speak Out-peli - kerrassaan hauska!

* Lunta riittää, ihan kunnolla, niin että sinne uppoaa. Sanon vaan, kaunista on, mutta riittää. Haluan, että kesä tulee edes joten kuten ajallaan. 

* Leivinuuni, joka lämmittää koko pirttiä, kiitos siitä.

* 3 kiitosta itselle tämän päivän suhteen: jaksoin nousta aamulla suht ajoissa, pistin injektion vaikka pieni epämukavuus yritti tunkea mukaan, kävin kävelyllä.


4 kommenttia

  1. Pitääpä katsoa tuo Wonder leffa, kun tykkään niin Julia Robertsista.
    Joskus hurahdin myös imukuppaukseen ja se oli ihan mukavan erilaista hierontaa, joten pitääpä kaivaa kupti joku ilta uudestaan kaapista esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole saanut vielä tilattua, pitääkin tänään tehdä se :)

      Poista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)