Valo valtameren yllä

Ei valo ole sinua hukannut
Se on tuolla
Yläpuolella

Se on suuren valtameren yllä
Metsien päällä
Se on kaikkialla

Sielläkin
Missä pimeää on

Valo on aina sinua varten
Aina

Paljasta kasvosi
Sydämesi
Katsoin ystäväni kanssa leffan Valo valtameren yllä. Tällaiselle runosielulle Juuri Ihana elokuva, kauniilla sanoilla ja maisemilla koristeltu. Ehkä sellaiseen hitaaseen, kuulostelevaan hetkeen sopiva. Ehkä kiireen taltuttaja. Ehkä itkun kaipuuseenkin. Käy lähellä sydänsurua.

Mutta sellainenhan se sydän joskus on - hankkiutuu sydänsurun äärelle, jotta voi vahvistua lisää. Että tietää mitä rakastaa, mitä ei. Se käy välillä pimeässä, jotta muistaa miltä tuntuu rakastaa valoa.

6 kommenttia

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)