Hälynä päässä

Kun suljet silmäsi
Voit nähdä maailman
Koko maailman
 Voit nähdä rakkauden määrän
  Voit nähdä ihmisten sydämiin
           Heidän hyvyyden

Kun suljet silmäsi
Voit piirtää maailmasi
sellaiseksi kuin tahdot
Tuoda elämääsi lisää värejä
Piirtää onnen hetkiä
Voit piirtää itsesi 
sellaiseksi kuin haluat

 Heitä mukaan hiukan taikapölyä
 Avaa silmäsi
 Ja anna maailmasi loistaa

Katja Pellikka-Mikkonen
Minulla on sellainen allergia. Allergia, joka saa
minut voimaan huonosti. Eikä sitä allergiaa millään 
antihistamiineillä hoidetakaan. Se on yliherkkyys, 
joka saa minut välillä raivon partaalle :)

Allergisoiva aines on lattialle jätetyt vaatteet,
kaapin ovissa roikkuvat pyyhkeet/takit, auki olevat
kaapinovet, tavararöykkiöt lipastojen päällä, tavarat
jotka liikkuvat omilta paikoilta jonnekin muualle,
astiat pitkin kämppää, avonaiset hammastahnatuubit...

Välillä minusta tuntuu, että pommi sisälläni räjähtää,
kun altistun näille aineksille. En kuitenkaan väitä,
että olisin itse sen "puhtaampi", mutta lopulta kuitenkin
korjaan omani pois. Sitä samaa ei tämän talon muille
asukkailla isommin ole. Luulenpa, että nalkutuksista
huolimatta he eivät edes huomaa moisia :)

Luin jonkun siivoukseen liittyvän jutun, jossa luki näin:
Jos sotkut ärsyttävät, sisälläsi asuu siisti ihminen.
Järjestelmälliset ihmiset kärsivät eniten sekasotkusta.
Kaaos tuntuu hälynä päässä, mikä vie huomiota.
Juuri näin se on, hälynä päässä se tuntuu.

Joskus pystyn suodattamaan nämä asiat hyvin, mutta on paljon
kertoja jolloin en pysty. Rauhoitun vasta, kun häly vaimenee.
Silloin tekisi mieli huutaa: Ettekö te kuule tätä hälyä?
Toisinaan saan itseni rauhoittumaan hengittelyllä tai
poistumalla tilasta. Toisinaan alan järjestelemään hyvillä
mielin ilman jäkätystä. Toisinaan olen jämpti ja laitan muut
korjaamaan jälkensä (jos ovat kotona). Toisinaan tuntuu,
että aika ei riitä + olo on väsynyt - silloin melu
tuntuu kärsimykseltä. Silloin tekisi mieli pakata
kaikki tavarat laatikoihin ja laittaa menemään.

Niin. Sisälläni asuu siisti ihminen. Mutta myös se
laiska, joka ei jaksa touhuta koko ajan kodin parissa.
Vaikka viihdyn ehdottomasti paremmin, kun ilma kiertää
vapaammin, niin näillä yhdistelmillä se ei ole aina
mahdollista. Tässäpä sitä on siis työtä tehtävänä.

Nappasin Konmarin kaveriksi tälle matkalle, vielä en
vain ole saanut ryhdyttyä kunnon toimiin. Mutta kyllä
se sieltä pikku hiljaa. Raivausvimma kyllä taas on.

Niin ja juuri äsken silmiini osui Kimmo Takasen teksti
sukista lattioilla. Siinä oli mm. näin: Jos kaikki muu
olisi hyvin, ei sukilla olisi merkitystä. Kaikki siis
ei ole hyvin, jos koet kärsimystä sukkien vuoksi.

Sukat, kaapinovet, esineet, muut vaatteet - samaa kastia.
Tunnistan kyllä sen, että kun stressaa, tuhat asiaa 
mylvii päässä, kiire tms niin silloin epäjärjestyksen 
sietäminen on vaikeampaa. Järjestelemällä olo sitten
tasaantuu.

Niin tai näin, Takanen kehoittaa pohtimaan asiaa. 
Ja kehoittaa kiittämään sukista lattialla, koska
ne vie asian ytimeen sinut. Hymyilemään, kiittämään
ja nauttimaan elämästä. Kiitos siis kaikelle tälle.

14 kommenttia

  1. Kiitos, onnistuit taas kirjoittamaan minun elämästäni, ainakin osittain :) Tiedän niin tuon Hälyn, se on tosi paha. Ja tunnen myös tuollaisen Laiskan. Olen nyt yrittänyt pitää enimmäkseen yleistä järjestystä yllä, mutta kyllä se vaatii jatkuvaa toimintaa, huoh. Ja tavaramäärän vähentäminen, siihen ryhdyn taas, kun saan opinnot pois. Aloitin viime talvena ja edettiinkin paljon, mutta hommaa on yhä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se tekee, yleinen järjestys vaatii jatkuvaa toimintaa. Toisaalta ei paljoa vaadi ja homma pysyy kutakuinkin käsissä silloin. Toista on kun tekee pitkän työputken ja on poikki, eikä jaksakaan tehdä niitä pieniä asioita - sitten se kaaos kasvaa :)

      Poista
  2. Tosiaan, sotku on kuin hälyä ja mekkalaa. Ja olen myös huono kestämään sitä. Hyvinä päivinä kestänkin, mutta huonoina olen hirveä nalkuttaja, joka juoksee marttyyrinä ympäri kämppää kiikuttamassa tavaroita niiden oikeille paikoille :)

    VastaaPoista
  3. Tällä saralla olisi itselläkin opittavaa. Joka ilta täytyy kaikki tavarat asetella oikeille paikoilleen, vaikka olisi kuinka väsynyt olo. Pitäisi oppia ottamaan vähän rennommin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MInä haluaisin olla sillalailla tehokas, että jaksaisin iltaisin tehdä järkkäys kierroksen :)

      Poista
  4. Mulla on vain tietyt asiat, jotka sekasortoisena saa hälyn päähän. Esim. astiat pitää aina viedä keittiöön, tai olo käy sietämättömäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, kun on kanssa eläjiä tämän asian suteen :)

      Poista
  5. Hälyttää täälläkin päässä :). Ikävä kyllä. Eikä viimeaikojen vimmaisa raivaaminen ole vienyt asioita juurikaan parempaan suuntaan (vielä). Sen sijaan on menneet jo yöunetkin, kun en lopeta raivausta mielessäni edes yöllä. Huuh. Mutta luotan siihen, että hyvä tästä vielä tulee, jos ymmärrän välillä vaikka vaan pysyä koko illan raittiissa ulkoilmassa ja palata kasojen kimppuun vasta kun siltä taas tuntuu. Nyt olen vaan hulluna pessyt ja pakannut ja kuskannut kaikkea mahdollista SPR:n keräyspisteeseen, joka on vaan muutaman päivän auki, enkä halua jättää yhtään kaappia kääntämättä ennen sitä. Vähempikin touhu kyllä riittäis.

    Se on muuten hassua, miten jotakuta ärsyttää joku asia, mistä toinen ei ole moksiskaan. Mua esim. ärsyttää, kun mies laittaa aina (tarkoituksella) vessapaperirullan kiertämään väärinpäin (joka siis on hänen mielestään oikeinpäin) . Tai se että mies kattaa aamupalansa sanomalehden päälle (jota lukee siinä samalla), eikä yhtään välitä painomusteesta, joka tarttuu paitsi astioihin ja kyynärpäihin, myös pöytään. Ja miestä taas ärsyttää, jos joku kaapinovi on jätetty auki (mutta se ei yhtään, että veskin ovi on auki silloin kun hän itse on siellä sisällä :)). Mies on myös sitä mieltä, että meillä on liikaa mattoja. En vaan itse tiedä, missä ne on...

    VastaaPoista
  6. Hellittäviä ajatuksia täältä, että saat ainakin nukuttua :) Raitis ilma tekee tosi hyvää <3 Ja pikku hiljaa hyvä tulee.

    Tuo vessapaperirulla on sellainen mitä en voi ymmärtää - että kuinka sillä on väliä miten päin se on :D Mutta tosiaan, juuri näin se menee. Täällä mies kulkee kahvimukin kanssa ulos lähtiessään - 2 valkoista lipastoa on ruskeilla renkuloilla ja ai että ottaa aivoon, kun mies taas ei huomaa mitään jälkiä :)

    VastaaPoista
  7. Jonottelin pitkään kirjastossa KonMarin kirjaa ja kun sain luettua niin järkytyksekseni ahdistuin :D Siellä on paljon hyvää, mutta mää vaan hiki otsalla ajattelen huolella arkistoituja käyttöohjeita, että pitäisikö niistä luopua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D:D Minä sain helpotuksen, kun joku käskee heittämään useiden kännyköiden pahvirasiat veks :D Tosin vielä ne tuolla kaapissa taitaa olla - toimeksi en siis ole saanut laitettua :)

      Poista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)