Kevään kiihkoilua


Niin jäätävä tuuli, että silmämunat meinaa
tippua päästä. Mutta ei sen väliä, koska AURINKO!
Joka kyllä eilen iltana kääntyi lumisateeksi.
Mutta kyllä näillä kuvilla jaksaa taas odottaa
uutta kohtaamista auringon kanssa. 

Sen sijaan huumori meinaa olla koetuksella
yhden kiimaisen retaleen kanssa. Yritän ymmärtää
kyllä miehisiä haluja, mutta vaikeaa se on.

Meidän isompi, vanhempi koira. On sisällä päivittäin,
öitäkin jos viihtyy, mutta muuten asustaa häkissä.
Nyt jostain taitaa kantautua kiimaisten narttujen
hajuja, kun räksytys ja suunnaton ulina valtaa tienoon
aikaisesta aamusta pimeneviin iltoihin. Lenkillä vastaan-
tulevat koirat saa meidän sällin uikuttamaan jo kaukaa.
Sisällä katsoo kaihoten ikkunasta ulos, vinkuen.
Takapihalla, suolla, on kuuliaisesti juossut
ilman hihnaa isännän lähettyvillä. Nyt
pinkoo minne vaan eikä tule takaisin käskystä. 

Jotain tällaista on ollut aiemminkin, mutta ei
tässä mittakaavassa. Löysin sitten tämän artikkelin
ja tunnistin kyllä luppakorvamme. 

Noh, aikaansa kutakin. Kunhan saan
sitten yövuorojen jäljiltä nukkua päivät rauhassa...

PS. Niin ja voi tänne lähettää
kiimaisen venäjänajokoira-nartun seurauksi.
Kertakaikkinen riistahirmu täällä
riutuu rakkauden tuskissa.


4 kommenttia

  1. Kiimainen retale, hih! ;) Ymmärrän kyllä, ettei paljon naurata, jos uros sekoaa täysin narttujen tuoksuista. Olen kuullut aiheesta monenlaisia kauhutarinoita. Vaikka oma urokseni on sisätiloissa rauhallinen, tunnistin tämän kohdan: "Nartun hajusta huumaantunut uros saattaa vimmoissaan rähistä vastaantuleville uroksille, ja kävelylenkit ovat hitaita, kun uroksen on tutkittava tarkkaan jokainen nartun tienvarteen jättämä viesti." Rähinää esiintyy muutenkin, mutta tuo ylenpalttinen haistelu ja pissojen yli-innokas nuoleskelu on nyt lisääntynyt selvästi. Yöööök!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän :) Olisipa pian ohi tämäkin kiimainen aika :D

      Poista
  2. Tänä keväänä on saatu kyl nauttia uskomattoman hienoista keleitstä mitä nyt tosiaan välillä tuulee.
    Meillä ei kummastuta koiran touhut mut välillä huumori on kateissa murkkua pukkaavan pojan kanssa. Ei kait mulla murrosikä vielä ala-asteella alkanut. Aaark

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan ala-asteikäisen murkkumaisen oirehdinnan :) Kyllä siinä on huumoria varmasti monella koetuksella.

      Poista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)