Varma todistaja

Illan tullen kun makaan peiton alla
Kuulen sen hiljaisen äänen
Kun se oven avaa ja sulkee
Kuulen kuinka se varpaillaan hiipii
Peittoni alle ryömii
Tunnen pienen piston
Enempää se ei tarvi
Siitä se pääsee nahkani sisään
Se ryömii tutun reittinsä
Kaivautuu siihen kipeimpään koloon
Ja siihen jää, mairea ilme kasvoillaan
Tiedän mitä se on vailla
Mutta vielä en ole valmis
Jaksan kyllä tämänkin yön
Aamulla se on taas poissa
Katja Pellikka-Mikkonen
 Satuin eilen vilkaisemaan pyykinlaiton yhteydessä
televisiota, kun siellä oli jokin ohjelma liittyen
aivojen jekuttamiseen. Näin pätkän missä tutkittiin
testiryhmän havaintoja silminnäkijä todistajina.
He kaikki näkivät saman lavastetun tilanteen,
ja vastailivat siihen liittyviin kysymyksiin.
Osa muisti tarkasti tiettyjä yksityiskohtia,
kuten esim. jonkun takin värin. Osa epäröi
tai ei muistanut ollenkaan. Tätä oli vaikeutettu
sillä, että joukkoon oli laitettu kaksi
henkilöä, jotka tarkoituksella sekoittivat
ihmisten muistamia havaintoja kertomalla omiaan.
Lopputulema oli se, että moni niistä jotka olivat
varmoja, olivat täysin väärässä. Oli siellä oikeitakin
vetoja, muistaakseni.  Mutta tuo väärin muistaminen oli
se mikä jäi päällimmäiseksi mieleen. Voi tietysti
olla niin, että muistan nyt väärin ;)
Minä olisin huono todistaja. Vaikka minulla
on kuva-muisti niin jos minun täytyisi alkaa
kertomaan yksityiskohtia ja vieläpä ääneen,
niin hyvin suurella todennäköisyydellä menisi metsään.
Jokin asia mistä olen nyt varma, saattaa tuntuakin
viikon päästä epävarmalta. Ja varsinkin pidemmän ajan
jälkeen. Hyvin helposti alan epäilemään omaa muistia.
Sen sijaan minulla jää hyvin tunne-muistiin asioita.
Esim. oliko tunnelma jännittynyt, epämukava, iloinen tms.
Toisinaan mietin joitakin muistoja, että ovatko
ne minun muistamia asioita vai asioita jotka olen
kuullut useasti ja muodostanut siten kuvan päähäni.
Kuinka paljon sinä luottaisit omaan
muistiin ja havannointikykyyn?

12 kommenttia

  1. Mielenkiintoinen kirjoitus. En ehkä uskalla tämän jälkeen väittää että muistan asioita hyvin, olisi kiva osallistua vastaavaan kokeeseen asiasta :)

    VastaaPoista
  2. Kas siinä pulma... Onneksi on joku, joka ei petä: kehomuisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, se onkin mielenkiintoinen, tuo kehomuisti.

      Poista
    2. Niin on! Ihmettelen sitä itseki, koitan ymmärtää miten se toimii. Kun pää väittää mua hulluksi ja liianki mielikuvitusrikkaaksi, keho palauttaa mut maan pinnalle.

      Poista
    3. MIten sinä tunnet sen kehossa - haluatko kertoa?

      Poista
    4. En osaa oikein sitä selittää. Jokin tietty ääni, näky, kosketus, haju, ne aiheuttaa kehossa reaktion. Esim. jäykistyn, jokin kehon osa kramppaa, saatan tulla pahoinvoivaksi jne.

      Poista
  3. Ihana tuo alku ♥ itse en muistiini luota juurikaan, jotenkin ne pikkujutut (ja joskus isommatkin) hälvenee ajan kuluessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Joskus mietin, että kirjoitan ylös jonkin asian mikä pitää muistaa - kun aikaa kuluu, alan epäilemään omaa kirjoitustanikin :)

      Poista
  4. Ei kyllä ole ainakaan minulla kovin korkea luotto omaa muistiani kohtaan. Ehkäpä juuri se tunnelma jää useammin mieleen kun esim. se mitä kenelläkin oli päällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin jos kaikki tapahtuu nopealla tempolla :)

      Poista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)