Vanhempain näytelmäkerho?

Törmäsin Facebookissa artikkeliin, joka koski
vanhempainiltoja. Hauskasti "vanhempain näytelmäkerho".

Se sai minut pohtimaan vanhemmuuttani ja sen alle
kuuluvia yhteisiä iltoja. Itse haluan olla paikalla
vanhempainilloissa. Tavatakseni opettajan sekä muiden lasten
vanhempia. Nähdäkseni minkälainen "combo" meitä on. 
Kun näkee muiden vanhempia (joita ei tiedä/tunne),
illat ovat oiva tilaisuus tutustua ja näin
ollen myöhempi mahdollinen tarpeellinen yhteydenotto
on jotenkin helpompaa. 

Mutta paikalla haluan olla myös siksi, että haluan 
olla edistämässä/pohtimassa lapsiin liittyviä juttuja,
 mm. luokkaretkelle pääsyä jos sellaiseen on päädytty.
Ja kyllä kannatan myös luokkaretkeä, vaikkakaan en
hirveän iloinen ole talkoon tekemisistä. Mutta haluan
tehdä niitäkin lasten vuoksi. Ja minusta on
mukava mitä enemmän meitä on, jotka haluamme samaa.
Tietysti porukassa leijailee eriäviä mielipiteitä
ja ehkä tuhahteluakin, mutta koen että kyllä
aikuisina osaamme ne ratkoa. Osaan avata suuni
nätisti, vaikka välillä jännitänkin, ja toivon
mahdollisimman monen tekevän saman. Ettei jäisi tunne,
että yhdet vaan tekee ja päättää. Tai että se
menisi käytännössäkin noin. Haluan sellaista
yhteistä, samaan hiileen puhaltamista. 

Samalla tavalla pyrin olemaan mukana niin
harrastusten kuin koulunkin suhteen. Voin antaa
panostani myös yhteyshenkilönä, valvojana tai 
mm. kehittämis-työryhmän jäsenenä. Tyttären 
joukkueenjohtaja olin pari kautta, mutta nyt 
luovuin siitä tämän "slowflow-tarpeeni" vuoksi.
 Mutta silti haluan hengata mukana 
mahdollisimman paljon. Näin saan olla 
lähellä lapsiani (heidän asioita) ja olla 
mahdollisimman tietoinen missä mennään. Kotona kun 
välillä vain kerkeämme hipaista toisia. Vaikkakaan
en aina pysy kärryillä, varsinkin harrastusten
suhteen kun tulee niin paljon uutta. Esim. 
lentopallosta. Ja no jääkiekostakin. 

Mutta tiedän, että kaikille vanhemmille
tuollaiset sosiaaliset tilanteet eivät ole mieluisia.
Joillakin taas on niin kiire etteivät ehdi tai
kotitilanteiden vuoksi tulo on hankala järkätä.
Joillakin ei kai vain ole mielenkiintoa. Silti toivoisin,
että mahdollisimman montaa vanhempaa niissä näkisi.
"Vanhempain näytelmäkerhossa" riittää rooleja kaikille :)


8 kommenttia

  1. Itse yritän käydä vanhempainilloissa ja osallistua mahdollisiin rahankeräyksiin, vaikka täytyy sanoa, että mokkapalojen leipominen alkaa kyllästyttämään. Meillä on onneksi koulun jutuissa toistaiseksi pysynyt maltti mukana ja rahaa on kerätty lähialueen pikkuretkeilyyn. Se innostaa toimimaan, kun kuulee kuinka kivaa lapsilla on ollut nukketeatterissa, museossa tai toriretkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se välillä tosiaan tympäsee :) Silloin kun ei ole energiaa juuri mitään.

      Meillä lapsilla on luokkien kanssa erilaiset luokkaretki suunnitelmat (tyttö kasilla, poika kutosella) - tytön luokka haaveilee ysillä ulkomaille lähtemisestä (tietää paljon rahankeruuta), poika lähtee luokan kanssa johonkin ihan lähelle (rahaa kerätty 4-6lk.). Molemmat suunnitelmat ihan ok, koska niin on yhdessä sovittu. Toinen opettaja on sellainen tarmopakkaus ja toinen sitten haluaa mennä rauhallisemmin.

      Poista
  2. Ymmärrän tuon Seppäsen kirjoituksen pointin. Vanhempainillat VOIVAT olla kaikkea tuota. Olen kuullut myös epämiellyttävämpiä tarinoita vanhempainilloista. En itsekään käy tuollaisissa tapahtumissa mitenkään riemusta kiljuen. KUITENKIN täytyy sanoa, että omien lasteni luokilla vanhempainillat ovat ihan mukavia ja tiiviitä infopaketteja, joissa käydään läpi tärkeitä käytännönasioita ja muita lasten kouluun liittyviä juttuja. Koen, että varsinkin kuopuksen (3lk.) kohdalla on tärkeää käydä kuuntelemassa näistä asioista se virallinen totuus. Pieni hajamielinen koululaiseni kun unohtaa suurimman osan asioista saman tien ja ne korviini päätyvät tarinatkin saattavat olla hänen tulkintansa asiasta (se ei välttämättä vastaa sitä oikeaa totuutta :D ). Olen myös pannut merkille, että ainakin meidän lastemme luokilla perheet osallistuvat vanhempainiltoihin hämmästyttävän hyvällä prosentilla (en edes muista, olisiko se joskus ollut muuta kuin 100%). Jännää on myös se, että usein saman perheen molemmat vanhemmat osallistuvat. Meillä vanhempainillat ovat tosiaan useimmiten napakoita n. tunnin kestäviä tilaisuuksia, joten en totisesti koe, että siellä kuluisi jotenkin kohtuuttoman pitkä aika. Ja hei, meillä niitä on pääsääntöisesti kerran vuodessa, joten kyllä saa aika kiireinen olla, jos ei tuota aikaa liikene lasten luokan yhteisille asioille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, siis kyllähän ne voivat olla aika ikäviäkin kokemuksia :/ Onneksi meillä on ollut ihan mukavia kokemuksia, vaikkakin joskus ollut myös puhe ikävistä asioista mm.luokkahengen suhteen. Itse asiassa ihan tykkään mennä vanhempainiltoihin, mutta jos olisi ikäviä kokemuksia nii varmasti tunne olisi toinen. Eikä meilläkään illoiksi asti veny nuo - jos ei sitten itse intouduta porisemaan kunnolla :)

      Ja totta, eihän noita tosiaan ole kovin usein :D

      Poista
  3. Miten saatiinkin eksymään tähän sivulleni juuri tänään.. Olen opettaja ja tunnin päästä alkaa vanhempain ilta :D

    VastaaPoista
  4. Vanhempain näytelmäkerho :D. Joskus myös opettajan näytelmäkerho... ;)

    VastaaPoista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)