Arvokas ilmankin

 
Arvokas ilman kehujakin.
 
Jostain jäi mieleeni keikkumaan ajatus kehuista
ja niihin koukkuun jäämisestä.
 
Mietin miten hyvältä kehut tuntuvatkaan.
Varsinkin epävarmoina hetkinä, huonolle
itseluottamukselle. Ne voivat antaa uskoa itseen.
Mutta jos elämää rakentaa vaan niiden varaan,
miten käy jos kehua ei tulekaan "hyvästä työstä"?
Kenties karmea olotila, itseluottamuksen romuttuminen?
 
Kyllä minä huomaan, että kehut antavat virtaa.
Tarkoitusta tietyille asioille. Ne puhaltavat
tuulta joihinkin asioihin (unelmiinkin),
mutta rankin työ on rakentaa sitä omaa uskoa
niin vankaksi, että se pitää pohjansa
vaikkei kehuja ja kannustusta tulisikaan.
 
Joskus olen niin iloinen jostain omasta
jutusta, että olisin hirmu iloinen kehun poikasesta.
Ja kun sitä ei kuulukaan, alan epäröimään.
Joskus päädyn siihen, että hihhuloin liikoja.
Toisinaan nuolen hetken haavojani, ja sitten
taas sisukas fiilis nousee ja eteenpäin samaa rataa.
 
Toisinaan jokin minun sisällä sanoo:
"Shh, ole ihan hissukseen, kasvata ensin oma
vankka pohja siihen mitä olet tekemässä vaikka
kuinka tekisi mieli sanoa oivalluksesta, ideasta,
tekeleestä heti. Anna sen kypsyä kauniiksi ja vahvaksi.
Kerro vasta sitten tai anna "luomuksen"
 paljastaa itse itsensä."
 

 

12 kommenttia

  1. Itsestäni olen huomannut, että kehujen vastaanottaminen on hyvin vaikeaa. Kai se on tietty itsekriittisyys tai epävarmuus joka sen tekee. Siitä haluaisin opettaa itseni pois. Edes vähän. Kehu sanassa on jotenkin sellainen pieni negatiivinen klangi - mutta kannustaminen se on melkein sama, mutta parempi <3 toisen kannustaminen on upea ja hienovaraisempi tapa nostaa toista. Kannustava ilmapiiri työpaikallakin on ehkä jopa hedelmällisempi kuin satunnaiset kehut työkaverilta tai pomolta. Niin ja voi että tykkään tuosta kuvasta! Ja Huomenta :) ja Ihanaa päivää sulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomaan minäkin, että kehujen ottaminen on toisinaan vaikeampaan - tekisi mieli selitellä. Olen kuitenkin opetellut olemaan vain hiljaa ja kiittämään :) Tosi hyviä pohdintoja tekstissäsi, nyökkäilen monelle :) Ihanaa viikonloppua sinulle :)

      Poista
  2. Hienoja ajatuksia, pystyn samaistumaan..

    VastaaPoista
  3. Allekirjoitan niin tuon viimeisen kappaleen! Siihen haluaisin niin panostaa ja tulla hyväksi ja pitkähermoiseksi :-)

    VastaaPoista
  4. Niinkö se meni että kissa kiitoksella elää? Oli miten oli, kyllä ihminen - minä ainakin - tarvitsen kehuja sillointällöin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on :D Kyllä kehuja/kannustamista tarttee kaikki <3

      Poista
  5. Todellakin! Kehut ovat todella kivoja ja uskon, että niitä kaipaa jokainen <3 <3!

    VastaaPoista
  6. Viisaita ajatuksia taas. Kyllä kehut kivoja ovat, mutta tasapainoisuus lähtee jostain muusta :). Ihana hyvän mielen kuva <3.

    VastaaPoista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)