Yöllisen suonen tuotos


Täällä hiljaisten katujen keskellä
Minä paljain jaloin kuljen
Kyläpahainen niin kuollut on
Mietin voiko täältä enää minnekään ponnistaa
Koputtelen ikkunoihin
Joiden takana ei ketään enää ole
Istuisinko lahonneelle penkille
Odottaisin toista saapuvaksi
Sitä oikeaa, suunnan näyttäjää
Ihmettä
Nousisinko kalliolle
ja sieltä siivilleni nousisin
Ihan itsekseni
Jatkan kulkua 
Asfaltilla
joka säröillä peitelty
Kulman takana vastaantulija
Hymyilen
Mutta kasvoton hän on
Huokaisen
Sen minä aion tehdä
Että puhallan tähän hiljaisuuteen eloa
Huokaisen
Sen minä teen
Kunhan vielä hetken kuljen

- Katja Pellikka-Mikkonen-

(Ps. Edellisessä postauksessa arvonta Lukijoilleni.)

4 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. Kiitos :) Hiljaisen kylän fiiliksillä yötyön ja ukkosen keskeltä :)

      Poista
  2. HUI kun tämä väsynyt polttarijuhlia sai kyyneleet silmiin tuosta mahtavasta tekstistä. Se oli jotenkin surullinen ja ja ja en osaa edes selittää.

    VastaaPoista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)