Rakkauden kieli

Törmäsin netissä Henriika Maikun tekstiin
Rakkauden viidestä kielestä. Löysin myös
Jevgenin tekstin samasta aiheesta.
Molemmissa mainitaan Gary Chapman.
Hän on siis mies, joka on kirjoittanut 
Rakkauden kielestä, viidestä sellaisesta.
Hän jakaa kielet viiteen eri luokkaan.
Nämä ovat Sanat, Yhdessä vietetty aika, Lahjat,
Auttaminen ja Palveleminen, Fyysinen kosketus.
Netissä on engl.kiel. testi aiheeseen liittyen. 

Olenkin nyt pohtinut omia tapojani ilmaista rakkautta
sekä sitä miten toivoisin sen ilmenevän minua kohtaan. 
Olen pohtinut kuinka puolisoni osoittaa rakkauttaan
ja mitä minä olen mieltä siitä. Olenko tyytyväinen,
ymmärränkö viestit oikein? Ymmärtääkö puolisoni minun?
Joskus välillä on kielimuuri. Joskus taas ymmärrämme 
toisiamme todella hyvin. On aikoja jolloin rakkaus ilmenee
enemmän auttamisina ja palveluina, joskus fyysisyytenä.
Yhdessä vietetty aika saa rakkauden akut latautumaan.
Sanat ovat pienin osa, vaikka niitäkin käytämme. 
Lahjojen muodossa rakkautta ei juurikaan osoiteta,
vaikkakin minä mielelläni niitä vastaanottaisin.
En kuitenkaan pidä niitä rakkauden osoituksina.
Viime aikoina minä olen mielelläni ottanut
rakkautta vastaan kotitöiden merkeissä :)
Mies taas ei ehkä koe rakkauden osoituksena
sitä, että hillun mopin varressa. 
Mutta tosiaan, on monia tapoja osoittaa rakkautta.
Näistä olisikin varmasti hyvä puhua parisuhteissa.
Toisaalta näistä olisi hyvä puhua lastenkin kanssa.
Mitkä ovat minun tapani näyttää heille rakkautta?
Ymmärtävätkö he tapani rakkauden osoituksiksi?

Äärimmäisen kiehtova aihe. 
Ja syvällisemminkin sitä voisi pohtia.
Niin kuin myös pessimistisemminkin.
Mutta sille tielle en lähde.
Tässä yhteydessä ajan takaa vain
puhdasta rakkautta - jos sellaiseksi sitä
voi kutsua. En oman edun tavoitteluun,
vääriin lähtökohtiin perustuvaa. 

Jos haluat kertoa, niin mielelläni 
kuulisin, millä tavoin sinä mieluiten osoitat
rakkautta tai mikä tuntuu mukavimmilta ottaa vastaan?

12 kommenttia

  1. On kyllä mielenkiintoinen aihe. Minä koen suurena rakkauden tekona, kun joku kuuntelee juuri minun puheitani ja kysyy kysymyksiä siitä mitä kerron. Se, että joku todella kuuntelee ja kuulee, se on aika harvinaistakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuntelemisen tärkeä taito - niinpä. Ja se lämmittää kyllä kovasti mieltä, kun joku kuuntelee, on oikeasti läsnä <3

      Poista
  2. Olipas mielenkiintoinen ja ajatuksiaherättävä aihe! Ensin ajattelin, että sanoilla ja teoilla tietysti, mutta kun tarkemmin asiaa ajattelee, rakkauden osoittaminen on aika monimutkainen juttu ja riippuu todella paljon tilanteesta, ihmisestä ja mielentilasta ja haasteena on varmasti se toinen osapuoli, mikä on toisessa päässä se mielentila ja miten se ymmärrys menee yksiin:)
    Kiva kun kävit piipahtamassa blogissani ja kommentoit, löysin todella kivaan blogiisi! Jäänkin kiinnostuneena lukijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, siihen vaikuttaa moni asia - juuri "päivän kunto" muun muassa :) Ja sitten on sellaisia pieniä tekoja, jotka tekee rakkaudesta, mutta joita ei edes huomaa :) Kiva, kun tulit <3

      Poista
  3. Actions speaks louder than words. Mun näkemys on tuo..jos toisesta välittää niin sen näkee, tuntee,kuulee, ja kaikkea muuta <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) <3 Minäkin koen teot vahvemmiksi kuin sanat.

      Poista
  4. Taas kerran suuri kiitos ihanasta tekstistä! Monessa kohdassa päää nyökkää ja suu kaartuu hymyyn <3

    VastaaPoista
  5. Kiitos Katja tästä <3

    Miten sattuikin sopivaan saumaan tämä sun tekstisi. Mä oon niin paljon miettinyt tätä aihetta viime aikoina. Oon tullut siihen tulokseen, että arjen rakkaus ilmenee juurikin tekoina. Kuuntelemisena, läsnäolona ja pieninä ilahduttamisina (oli sitten puuronkeittoa tai imuroimista). Sanat ilman tekoja on tyhjiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Pienet ilahduttamiset ovat jotenkin niin suuria <3

      Poista
  6. Sanat on meillä yksi tapa, kertoo rakastavansa, ohi mennen kuiskaus, että olet ihana. Kiittäminen kun toinen tekee jotain toisen puolesta. Tärkeää on myös kertoa, mitä mielessä liikkuu. Ei toisen pään sisään voi nähdä. Tai kysyy, kun huomaa toisella olevan jotain mielen päällä.

    Fyysinen kosketus on tärkeää, ainakin minulle: halaaminen, silitys, suutelu, kainalossa pitäminen. Myös pienet teot: kahvin tuonti, oven aukaisu ja ne arjen askareet yms.

    Yhdessä ollaan paljon, tehdään ruokaa, siivotaan, nörtätään vierekkäin, katsotaan tv:tä jne. Aina ei tarvi edes puhua. Hiljaakin on hyvä olla. Lahjoja ei anneta juurikaan muuta kuin syntymäpäivä- ja joululahjat. Ne ei oo niin tärkeitä. Enemmän sitä ilahtuu aamukahvin tuonnista sänkyyn kuin lahjoista.

    Tärkeintä on minusta kuitenkin se, että antaa toiselle tilaa, antaa toisen olla sellainen kuin on, hyväksyy toisen omana itsenään, eikä yritä muuttaa toista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanasti kerroit. Ja juuri noin se kauneimmillaan on <3

      Poista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)