Isku suorilla sanoilla

Kun saa iskun naamaan
joka vie jalat alta
Menee hetken aikaa toeta
Ja että henki taas kulkee
Sieltä pienen varovin liikkein
noustava ylös, kulmien alta kurkkien
Haettava kosketusta maahan
ja taivaaseen yläpuolella
Löydettävä jalkojen paikat
Saatava runko suoraan
Jotta voi taas katseen nostaa
Ja astua askeleen
Tänään tunsin psyykkisen iskun. Sellaisen mitä en odottanut kuulevani. Kirjoitin suorista sanoista, niitä todella sain. Mutta mielestäni kohtuuttomia sanoja, höystettynä omilla ennakkoluuloilla, väärillä asenteilla. No, itkua on nielty ja hengitelty myös. Nyt pohdin, mikä minussa veti niitä sanoja puoleensa. Ja taisinpas löytää syynkin. 
Mutta sen minä vain sanon, että niistä joskus kirjoittamistani leimoista on joidenkin silmissä vaikea päästä pois. Vaikka nyt ei varsinaisesti minun leimoista kyse ollutkaan. Mutta läheisen kuitenkin. Muistanpas taas terästää omaa käyttäytymistä, etten itse sorru muodostamaan kuvaa ihmisistä pelkästään heidän menneisyyden kautta.


Terkuin mamma, jolla nukkavieru ikivanha iso-mummon hame yllä, huivi huolettomasti auringon ja pään välissä, hiukan nukuksissa olevat silmät, jotka vielä huomenna jaksavat 

nousta aikaiseen aamuun hetkeksi ja sitten sukeltaa kolmeen yövuoroon. 

10 kommenttia

  1. Tuollaiset ovat ikäviä ja tulevat usein ihan puskista. Tulee juuri sellainen fiilis, että ilmat pois. Ja usein ei tuossa tilanteessa osaa sanoa mitään takaisin, oli kyseessä sitten ihan vain epäkohtelias myyjä, bussikuski tai muu ihminen. Kun ei toisten ihmisten pääkoppaan pääse vaikuttamaan, pitää itse yrittää vaan päästää irti ja toivottaa leimailijoille rauhaa...Luultavasti negatiivisuutta levittävillä ihmisillä ei ole hyvä olo omissa nahoissaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, luu kurkussa eikä järkeviä sanoja tule :) Ja ne mitä sain, niistä tajusin, että tässä asiassa niillä ei ole mitään merkitystä - niin jyrkkä se mielipide oli. Mutta onneksi tänään on sisällä rauha vaikka pieni harmitus päätä nostaakin :)

      Poista
  2. <3 Varjeltukoomme leimoilta ja leimaamasta :).

    VastaaPoista
  3. Mä nautin sun sanoista, vaikka tällä kertaa sisältö olikin harmillinen. Sä asetat sanat kauniisti. Harkiten. Niin, että tulee tunne hyvin esille.

    Mutta ne loukkaukset. Niitä mä en kyllä hyväksy.

    Vaikka aina liputankin suorien sanojen puolesta, olen sitä mieltä, että joissain tilanteissa ei saa antaa vaan tulla. Silloin, kun on tarkoitus satuttaa. Silloin pitäisi osata katsoa itseensä ja tutkia sitä miksi ne niin kärkkäinä ulos tulisivat.

    Joissain tilanteissa jopa pieni teeskentely ei ole pahitteeksi. Tällä tarkoitan sitä, että valehdella ei pidä, mutta omaa pahaa tuulta ei tarvitse esim seurassa kaataa muiden niskaan. Vaan istua ja kahvitella ja nieleskellä sitä aiempaa pettymystä sitten kotona, ettei mene asianosattomien päivä suotta pilalle.

    Iloa ja aurinkoa sun päiviin ♥

    VastaaPoista
  4. Kiitos sinun sanoistasi <3 Samaa mieltäkin olen :) Ihanaa yötä sinulle, minä täällä valvon muiden ja pyrin pysymään hereillä :)

    VastaaPoista
  5. Toisen turha loukkaaminen on usein turhaa ja egoistista. Suorat sanat on tavallaan jees mutta onko sitä omaa mielipidettä sitten pakko tuoda esiin alkuunkaan jos tietää että se toista loukkaa?
    Kauniita kuvia sinusta <3

    VastaaPoista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)