Rakastan sanoja


Minä rakastan sanoja
joilla voin sinua kutsua
Rakastan niiden
pehmeää sävyä,
kaikua joka palaa
takaisin huokauksina

Niitä ei tarvitse pakottaa
Ne vain soljuvat ulos
Etsivät kohteensa
Sinut

Anna sanojen kietoa sinut
pehmeään otteeseen
Anna niiden tulla yhdeksi
sinun sanojesi kanssa

10 kommenttia

  1. Sä kirjoitat niin kauniisti! Jokaiseen näennäisen kevyeen lauseeseen mahtuu kokonainen elämä.

    VastaaPoista
  2. Tuo runo on ihana. Oon monta kertaa palannu lukemaan sitä. Kiitos näistä sanoista!

    VastaaPoista
  3. Kaunis runo <3 Tsemppiä työelämään. :)

    VastaaPoista
  4. Kaunis runo. Osaat niin ihanasti kirjoittaa <3
    Tsemppiä työelämään. Itsekin vuorotyöläisenä suren välillä sitä etten esim. pääse lasten jokaiseen harrastukseen. Toisaalta vuorotyö on kuin minulle tehty. En jaksaisi kulkea joka päivä tyyliin 8-16 töissä. Vuorotyömme johdosta lapset ovat saaneet olla kotona enemmän. On aamuja kun saan olla laittamassa koululaisen kouluun ja odottaa häntä takaisin kotiin. Jokaisessa asiassa on puolensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3
      Itselläkin alkaa nyt helpottamaan kipuilu asian suhteen - tulee juuri ne työt mitkä tarkoitettu ja missä rytmissä :) Iltaan menot on ihania, kun saa vötkytä aamulla ja aamun jälkeen voi tehdä vaikka mitä :)

      Poista
  5. sun runoja on ilo lukea ! ihania ! voi kunpa saisin myös itse sanoa ja tuntea noin... mutta olen iloinen että sinä saat !

    VastaaPoista

Kommenttisi tuo minulle suuresti iloa! :)